Kummittelua

Vauvat ova ihania! Minulla on krooninen vauvakuume, haluaisin aina nuuhkutella pientä vauvaa, halitella ja sylitellä. En kyllä kaipaa yövalvomisia tai sitä käsittämätöntä ahdistusta joka iskee kun vauvalla on hätä ja vanhemmat eivät keksi konsteja pahan olon helpottamiseksi. Onneksi on läheisiä joilla on syötävänsuloisia nuuhkuteltavia.

Meillä on nyt 4+1 kummipoikaa. Neljä kotimaista sekä kummijärjestön kautta "ostettu" kummilapsi. Hip hei!

Nyt on käynyt niin hupaisasti, että kaikki kotimaiset kummipoikamme ovat ristiin etunimi tai tois-nimikaimoja. Kummilasten perheet ovat tehneet nimivalintansa toisistaan tietämättä.

Vinoilinkin veljelleni kun meitä nyt pyydettiin kummeiksi, että kyllähän se käy, kunhan nimet täyttävät tämän tiukan kriteerin. Ja kappas. Pieni tulokas on nyt myös toiselta nimeltään Ilmari, kuten kaksi muutakin kummipoikaamme. Hieno nimi. (Hän joka ei ole Ilmari, on etunimikaima, saakohan tästä mitään tolkkua...)

Kyllä biologia on ihmeellistä. Olen kiintynyt kaikkiin kummilapsiimme, mutta tähän pienimpään rakastuin. Hän on kuin ilmetty isänsä reilut 30 vuotta sitten. Tuntuu heti omalta <3.