Aallonharjalla

Pidän sisustuskuvien katselemisesta. On hauskaa makustella erilaisia tunnelmia, ehkäpä löytää toteutettavia ideoita. Valitettavan usein takaraivostani kuuluu kyllä kuiskaus "miksen onnistu huolehtimaan siitä, että meillä olisi noin siistiä?". Huomaan usein myös miettiväni, missä näiden kotien tavaroita säilytetään?

Tulevatko ihmiset oikeasti toimeen niin olemattomalla tavaramäärällä kuin kuvat antavat ymmärtää? Täytyyhän lapsiperheessä olla joku paikka kaikille vaatteillekin... Entä käykö näissä kodeissa koskaan yövieraita? Minne heidät majoitetaan? Missä on arkinen käytännöllisyys?

Kivoja kuvia ja tunnelmia poimin mm. blogista Keltainen talo rannalla.

En ole erityisen trenditietoinen. Tänään huomasin kerrankin olevani aallonharjalla. Trendinä keskeneräisyys.

Jään odottelemaan juttua "trendinä sotkuisuus...", siinä olisin vielä parempi.

Sairastaminen jatkuu. Aamulla taas oli tytöllä kuumetta 38,2. Puolikkaan työpäivän jälkeen palasin kotiin päästämään miehen työmatkalle. Jännittää vähän pääsenköhän loppuviikkona ollenkaan töihin. Jos ei poika saa tartuntaa, niin minä itse sitten. Ajatuskin saa köhimään ja kurkun karheaksi.

Potilas (särkylääkkeen voimaannuttamana) ja lomapäivää viettävä veljensä laulavat Singstaria. Miksi minä en koskaan ole sairastaessani Singstar-kunnossa?

Pyykkipäivä sairastuvalla

Tauti on rantautunut meillekin. Se alkoi kurkkukivulla viime viikolla. Tänä aamuna vuoteesta nousi kuuma ja punaposkinen pieni tyttö, joka siirtyi vain sohvalle makaamaan peiton alle, katsomaan puolisuljetuin silmin Pikkukakkosta. Päänsärkyyn annoin lapselle särkylääkettä. Se on tehokasta. Nyt hän jo unohti olevansa sairas, äsken kyseli voiko hän lähteä ulos rakentamaan veljen ja naapurinpojan kanssa lumilinnaa...

Tämä viikonloppu oli tarkoitus pyhittää levolle ja perheen yhteiselle ajalle. Tähän suunnitelmaan sairastaminen sopii kohtuullisen hyvin, vaikkei se koskaan mukavaa olekaan. Pyykkikone jyllää ja potilas vaatii mokkapaloja. Ei hullumpi idea.

Mieskin rakentaa lumilinnaa. Tahti on reipas, tarkoitus on kuntoilla samalla. Ihastelen sisältä ikkunasta samalla miettien, että minusta ei taitaisi olla tuohon. Testissä on liukuvalutekniikka. Pohjattomaan pahvilaatikkoon lapioidaan lunta ja laatikkoa nostetaan sen täyttyessä vähitellen ylöspäin. Insinööri. Tekniikka on kyllä mainio ja se toimii.

---

Mokkapalojen leipominen perinteisellä mummoni reseptillä on aina yhtä jännittävää. Reseptissä on ainesosat ja niiden määrä. Ei mitään  muuta, edes paistolämpötilaa ei mainita. Määrätkin ovat osittain suunnilleen, kun mitat ovat kahvikupillisina. Arvailen joka kerta kupin kokoa ja sitä missäköhän järjestyksessä aineet on tarkoitus lisätä joukkoon.

Tällä kertaa tulos ei ollut kovin esteettinen:

Päätin kokeilla munat ja sokeri vaahdoksi-lähtöä. Se ei selvästikään toimi. Sokeria on aivan liikaa munien määrään nähden. Seuraavalla kerralla sitten kokeillaan aloittamalla "voi ja sokeri vaahdoksi". Muista, muista.

Hieno 12 vuotta vanha monitoimikoneemme, joka on aina ollut moitteeton apuri, ei tällä kertaa sekoittanut muiden ainesten lisäämisvaiheessa kaikkea pohjaa myöten. Taisi olla liian jäykkä seos tuo munat ja sokeri :). Taikinaan tuli pellille kaataessa vaaleampia osia eikä se paistaessa edes kohonnut tasaisesti.

Kuorrutuksesta taas tuli liian lirua kun en vieläkään halua uskoa, että kylmää kahvia lukee ohjeessa ihan syystä.

Maku on kuitenkin hivelevä. Aina.

Moccapalaset
(otsikon kirjoitusasu aiheuttaa minulle väristyksiä, mutta en voi sitä muuttaa. Se on aito alkuperäinen ja peräisin kultaiselta kahdeksankymmentäluvulta)

 
Pohja:
2 munaa
3kkp sokeria
2kkp maitoa
3kkp vehnäjauhoja
2tl leivinjauhetta
1tl vaniljasokeria
1rkl kaakaojauhetta

Päälle
200g tomusokeria
1rkl kaakaojauhetta
1tl vaniljasokeria
4rkl sulatettua voita
4rkl kylmää kahvia

Tällä kertaa paistoin 200asteessa reilut 15 minuuttia. Tomusokeri ja kaakao kannattaa muistaa sihdata.

---

Pyykkikone pyörittää nyt kolmatta koneellista pyykkiä. Pyykkikoneemme on n. vuoden vanha ja muistaakseni sitä mainostettiin markkinoiden energiatehokkaimmaksi. Kuivausrumpumme piti olla ainakin kaikkein energiatehokkain. Energiatehokkuus tarkoittaa käytännössä, että 8kg koneellista puuvillapyykkiä pestään 2,5 tuntia. Se ei ole kovin käytännöllistä.

Jos en muista aki-iltana panna konetta päälle melkein heti kotiin tultuamme, pyykinpesun voi unohtaa. Ne pyykit kun pitää vielä ripustellakin ennen kuin pääsee nukkumaan. 8kg:n pesukone on toki ihana, aivan erityisesti lakananvaihtopäivänä, mutta jälleen kerran, tarvittava pyykkinarun määrä yhden pyykkikoneellisen ripusteluun on aikamoinen.

Pyykkipäivän pelastaa kuivausrumpu. Olen aina ajatellut, etten tarvitse kuivausrumpua, mutta nyt kun sellainen on, en siitä enää luopuisi. Kuivaan rummussa vain lakanat ja pyyhkeet, mutta siitä on jo paljon apua. Ekologisen omatuntoni olen vaientanut käytännönsyillä ja sillä, että pyykeistä haihtuva vesimäärä (3-4 litraa/koneellinen) aiheuttaisi aikamoisen kosteuskuorman puutalollemme. Ulkopyykkinarua meillä ei ole.

Pyykinpesu on minusta mukavaa. Kun vanha koneemme hajosi, huomasin olevani pyykinpesusta jopa hieman riippuvainen. Huomasin pyykinpesun liittyvän yllättävän vahvasti arjenhallinnantunteeseeni. Tunnen itseni tehokkaaksi ja päteväksi kotitalousihmiseksi pyykätessäni. Hifistelen sillä, että minulla on eri pesuaineet villalle, värilliselle, valkoiselle ja mustalle pyykille. Lajittelen värien mukaan ja kaapistani löytyy myös tahranpoistoainetta. Huuhteluainetta en harrasta, mutta kaverin vinkistä olen ajatellut kokeilla etikkaa huuhteluaineen sijaan. Kunhan muistan sen väkiviinaetikan joskus lisätä kauppalappuun. (Pätevyys ja tehokkuus loppuvat yleensä kyllä ennen kuin puhdas pyykki on siirtynyt vaatekomeroihin.)

Näiden kevään ensimmäisten tulppaanien  kera toivotan sinulle ihanaa viikonloppua!

Minä- aiheinen tekstitulva, haaste

MoonMamma heitti minulle 11 kohdan haasteen. Kiitos siitä :). Tämä osoittautui aika työlääksi haasteeksi, kohtia on hirrrveän paljon. Itse keksittävät osuudet tuottivat haastetta, ei yksi ilta riittänyt. Tässä kuitenkin vastaukseni.

Haasteen säännöt ovat seuraavat:

1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.

2. Pitää vastata myös haastajan 11 kysymykseen.

3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.

4. Heidän pitää valita 11 bloggaajaa joilla on alle 200 lukijaa.

5. Sinun pitää kertoa kenet olet haastanut.

6. Ei takaisin haastamista.

11 asiaa minusta

1) Tykkään appelsiini- (ja sitruuna)jutuista. Appelsiinitee, appelsiinisuklaa, appelsiinimarmeladivoileipä... Nam. Tuli mieleeni äsken appelsiiniteetä siemaillessani. Appesiinimehukin maistuisi, mutta se aiheuttaa helposti närästystä.

2) Olen aamuäreä. Valitettavasti. Sitä ei juuri huomaa, jos saan herätä rauhassa, mutta mies esimerkiksi ei ymmärrä miksi torkkukytkintä pitää käyttää viisi kertaa ennen kuin kömpii sängystä ylös. Herääminen tekee välillä miltei fyysisesti kipeää.

3) Lempiherkkuni on juustokakku.

4) Ajattelen usein vähän liikaa. Monista asioista tulee aivan liian monimutkaisia kun ne yrittää vatvoa joka kantilta.

5) Tykkään asioiden vatvomisesta monelta kantilta. Se tuntuu yleensä sillä hetkellä järkevältä ja tärkeältä.

6) Teekupissani lukee Only dull people are brilliant at breakfast. -Oscar Wilde-. En koskaan ole oikein osannut päättää, olenko täysin samaa mieltä vaikka kärsinkin aamuäreydestä :).

7) Haaveilen nukkekotiharrastuksesta. Ensimmäiset suuruudenhullut suunnitelmat (piirustuksineen) tein yli 20v sitten, niiltä ajoilta on jemmassani muutamia astioita ja kalusteita. Mummoltani sain kaksi lapsiasukastakin joskus lahjaksi. Nukkekotia en kuitenkaan koskaan hankkinut, sellaiset maksavat hunajaa ja sille ei olisi ollut tilaakaan.

Pitkän tauon jälkeen ajatus on taas enemmän pinnalla. Ostin tänä vuonna 2e nukkekotikatalogin Nukkela-nimisestä liikkeestä Tampereella. Ihastelen kaikkia tarvikkeita ja jatkan ajatuksella leikittelyä.

8) Olen koruihminen. Minulla on aina korvikset ja kaulakoru, ilman niitä tunnen itseni alastomaksi. Käytän myös rannekelloa ja sormuksia.

9) Olen kiinnostunut vaatteiden historiasta ja historiallisista vaatteista. Kiinnostus ei tosin tarkoita, että tietäisin asiasta oikeasti paljon. Muinaiset valmistustekniikat ja vaatemallit ovat hyvin mielenkiintoisia. 

10) Haluaisin oppia tekemään neulakintaita, en kylläkään kovin pontevasti. Keskittymiskykyni ei viime yrittämälläkään riittänyt. En vieläkään hahmottanut miten se tapahtuu, menen aika nopeasti sekaisin. Minulla on yhdet lahjaksi saadut neulakintaat ja ne ovat lempikäsineeni.

11) Käytän (nykyään) aina farkkuja. Kesällä farkkucapreja. Miten tähän on tultu? Se on toki vaivatonta, mutta aika mielikuvituksetonta. Varsinkin kun usein ostan uudet täsmälleen samanlaiset kun edelliset olivat...

Sitten Moon Mamman kysymykset:

1. Jos olisit joku rock/poptähti, niin kuka ja miksi?
Aika paha. Minä en tunne juurikaan julkkiksia.  Enkä ole tähtityyppiä. Mielummin olisin ehkä bändin taustajäsen, osa tiimiä.

Sanotaan kuitenkin Olavi Virta. Koska kysymys pompsautti mieleeni kun peruskoulun ekaluokkalaisena vastasin "mikä on lempibändisi"-kysymykseen, ensin "mikä on bändi? ja sitten "Olavi Virta" ja kuten arvata saattaa, minua pilkattiin armotta. Olen edelleen heikkona Olaviin. Oi jos oisit kultaseni sokerpalanen...

Haluaisin osata laulaa kuin Laura Närhi. Tai Jesse Kaikuranta. Apulannan Tonikin on koskettanut hienosti sieluni herkimpiä kieliä (onkohan sellaista olemassa kuin Apulannan Toni? Vai sekoitanko taas kaksi asiaa...)

2. Jos pitäisi valita yksi musiikin laji, ja kuunnella pelkästään sitä koko loppuelämä, niin mikä se olisi?
Klassinen. Se vaan on niin... klassista.

3. Mikä instrumentti ja kenen soittamana?
Viulu ja Jaakko mikäsenytolikaankuusi joka voitti sen viulukilpailun. Tai ehkä sittenkin mielummin kitara ja Carlos Santana. Vaikuttavin instrumentti on kuitenkin ehkä ihmisääni. Mm kohdassa 1 mainitut...

4. Minkä elokuvan musiikki, tunnari tai jokin teema itkettää väkisin?
Tirautan ainakin pari kyyneltä melkein mistä vain vähänkin surumielisestä elokuvasta (itkin myös oopperassa...). On myös elokuvia joiden jälkeen itken vuolaasti, tulkintani mukaan sellaiset elokuvat ovat onnistuneet pöyhäisemään omia kipukohtiani. Itken siis myötätunnosta, mutta oikeastaan omia surujani, en välttämättä elokuvan suruja. Nyt ei tule kyllä mieleen musiikkia joka elokuvasta irrallaan palauttaisi samoihin tunnelmiin.

5. Jos pitäisi valita yksi elokuva, ja katsella pelkästään sitä koko loppuelämä, niin mikä se olisi?
Ha. Se olisi BBC:n minisarja Ylpeys ja ennakkoluulo. 6 osaa, tajuttoman hienot lavastukset, vaatteet, kampaukset, maisemat jne. ja ihana pianoforte alkumusiikkina. Se sama jonka herra Darcyä Bridget Jones fanittaa. 

Jos minisarjat on kielletty, ja jos tuomari on tosi tiukka ja on otettava vain yksi elokuva, valitsen nyt nopeasti fiilispohjalta Avatarin. Koska se tuli ekana mieleen. Ihanat maisemat, hieno tarina, vaikka vähän liian paljon melskettä ja erikoistehosteita yhdessä kohtaa. (Siihen on muuten tulossa jatko-osa vuonna 2014.)

6. Suomenkieliset vai vieraskieliset lyriikat? Vai mielellään ei lyriikoita ollenkaan?
Suomenkieliset. Jos teen työtä, taustamusiikissa ei saa olla ihmisääntä, muuten en pysty keskittymään, silloin siis ei lyriikoita.

7. Missä yhtyeessä haluaisit soittaa, ja miksi?  Pysyttelen mielummin yleisön puolella, ajatus esiintymisestä ahdistaa... Olisi kyllä hienoa osata soittaa niin hyvin, että voisi oikeasti koskettaa ihmisten syvimpiä tuntoja ja antaa heille voimaa.

8. Mitä instrumenttia haluaisit soittaa, ja miksi? Piano ja viulu sykähdyttävät. En tiedä miksi. Olen tykästynyt niiden sointiin. Oikeastaan mikä tahansa instrumentti kävisi jos sillä pystyisin välittämään tunteita ja koskettamaan.

9. Onko viikonlopun leffailtasi komediaa, draamaa, jännitystä vai toimintaa?
Olen aina pitänyt saduista ja tarinoista. Minä valitsen kevyttä hömppää josta jää hyvä mieli. Saa mukana olla syvällistäkin ajateltavaa, mutta missään tapauksessa ei kauhua, mielellään ei liiallista jännitystä. Missään tapauksessa ei myöskään maailmantuskaa. Ei kidutusta, musertavaa köyhyyttä, huumeita tai muuta sellaista kärsimystä jonka tiedän olevan tässä maailmassa joillekin poloisille aivan liian totta. Varsinkaan ei lasten hätää. En pystynyt katsomaan Slummien miljonääriä alkua pidemmälle.

Jos haluan yhteisen leffaillan Miehen kanssa, se melkein sisältää kyllä toimintaa ja jännitystä. Silloin voin neulon sukkaa pahojen paikkojen yli.

10. Missä elokuvassa esiintyy suosikkipahiksesi?
Tämä on taas tosi hankala kysymys. En tykkää pahiksista. Ehkä se on Disney piirretty Miekka Kivessä ja Matami Mimmi.

11. Mikä on elämän tarkoitus?

Elämän tarkoitus on elää -enimmäkseen kohtuullisesti- pyrkien siihen, että kaikilla on mahdollisimman hyvä olla. Unohtamatta tulevia sukupolvia.


3. Uudet kysymykset

1) Jos kodillasi olisi suojeluspuu, mikä se olisi?

2) Mikä on paras/hauskin lautapeli mitä olet pelannut? (Miksi?)

3) Kirja tai elokuva, joka on tehnyt sinuun lähtemättömän vaikutuksen? (Miksi?)

4) Mainitse joku (arjen-/)kotitaloustaito jossa olet tosi hyvä.

5) Mikä on bravuuriherkkusi? Voisitko paljastaa myös reseptin :) . Joku suosikkiherkkukin käy jos bravuuri on suuri salaisus.

6) Jos saisit matkustaa ihan mihin vain viikoksi (unohtaen todellisen elämän rajoitteet), minne haluaisit? Mitä siellä tekisit ja kenet ottaisit matkaseuraksi?

7) Yksi asia, mitä aiot saada aikaiseksi tänä vuonna (jotain hyvää sinulle itsellesi)?

8) Pidätkö salaisuuksista? (Oletko hyvä säilyttämään salaisuuksia?)

9) Mikä tässä päivässä oli parasta?

10) Paras tekemäsi kirpparilöytö?

11) Oletko pääsiäisihminen? Miten se ilmenee?

 

4) Valitse 11 bloggaajaa joilla on alle 200 lukijaa.
Minulle on edelleen mysteeri mistä tietää paljonko jollain blogilla on lukijoita.

Kysymykset saa poimia matkaansa kuka haluaa. Jos vastaat näihin kysymyksiin, vinkkaa minullekin. Haluaisin lukea vastaukset :)