Omin käsin

Surffailuni blogistaniassa käsittämättömän taitavien ihmisten blogeissa on saanut aikaan kiihkeää luomisentuskaa. Se purkautuu enimmäkseen neuroottisena sukkapuikkojen heilutteluna, vähän kuin olosuhteiden pakosta. Tuntuu siltä, että tässä elämänvaiheessa aikaa ja energiaa ei ole mihinkään isoihin projekteihin. Enkä edes halua aloittaa sellaista mitä en saa vietyä loppuun kohtuullisessa ajassa. Kun kaikki tapahtuu pienissä pätkissä on inspiraation katoaminen kesken pitkän projektin hyvin todennäköistä.

Repäisin muutama viikko sitten ja ilmoittauduin yhden illan korukurssille. Tässä tulokset kuvattuna hassusti sohvatyynyn päällä:

Kaulakoru sekä korvakorut puuta ja lasihelmiä.Puupalat olen itse tehnyt puukorukurssilla n. neljä vuotta sitten, nyt ne on vihdoin saatu kaulakoruksi.

Kaulakoru ja korvakorut lasihelmistä.

Olen tyytyväinen. Kurssilla sain uppoutua omaan tekemiseeni aivan kaikessa rauhassa, pääsin jopa hekeksi flowhun. Ostin varastoon koruvaijeria, pari lukkoa ja muuta tarviketta. Näitä voisi vaikka syntyä lisääkin!

Ja mikä oli suurin yllätys, tämä ei ollut edes vaikeaa. Kalliiksi tosin tulee jos tähän täysin hurahtaa (isot ja koreat lasihelmet olivat yllättävän kalliita). Suosittelen kuitenkin kokeilemaan :)

Yleisön pyynnöstä lisäyksenä tähän loppuun kuva puukorusta kaulassa :)

Pääsiäissukkia

Olen ottanut lomasta ilon irti myös sukkapuikot heiluen. Saldona neljä sukkaparia lapsille Nalle-langasta. Värit ovat kukkaketo päivänkakkara (keltaraitainen) sekä kukkaketo krassi (punaoranssiraitainen). Yksiväriset langat ovat myös Nallea, niiden vyötteet olen kadottanut maailman melskeeseen. 

Olen huomannut, että kun minulla on "rankkaa", palkitsen helposti itseni ruokakaupassa jollakin herkulla. Tai vaikka lankakerällä (miksi ihmeessä ruokakaupassa pitää myydä lankakeriä, ihan turhia kiusauksia nekin ---no ehkä juuri siksi...). 

Punaraitainen lanka tarttui mukaani keskellä lumituiskua korvalääkärireissun jälkeen. Keltainen oli aikoinaan muistaakseni jossakin alennuksessa. 

Punaraitaisesta olen tällä viikolla tehnyt jo toisenkin sukkaparin, siitä ei ole kuvia. Malli on kutakuinkin sama. Veljen vaimo ihastui tähän lankaan ihan täysin :) . Siispä veljen tyttö saa punaraitaiset sukat ja tumput syksyksi. Mallit ovat kaikki "omasta päästä". Punaisten makkaravartisten taaperosukkien malliin olen saanut inspiraation "junasukista" joista oli juttu Aamulehdessä. Ohjetta minulla ei tietenkään ollut, joten tämäkin malli on täysin omilla ohjeilla tehty :)

Kevään ja kesän tavoitteena on saada lankavarastojani oikeasti pienemmiksi... Hiukan heikolta kyllä näyttää. Ostan uutta nopeammin kuin ehdin vanhoja tekemään. Mun elämä on katsokaas niin rankkaa ;). Hiukan samalta meinaa näyttää kangasvarastojeni tilanne. Mutta sehän taas johtuu vain siitä, että mulla ei ole tarpeeksi aikaa ja rauhaa toteuttaa kaikkia projektejani.

Täytyisi hankia porttikielto käsityöliikkeisiin. Tai jotain.

Helsingin Sea Life

Ennen Tallinnanmatkaa kävimme Helsingin Sea Lifessa. Minulle ja tyttärelle tämä oli jo toinen kerta, kaikki muut seurueessa olivat siellä ensimmäistä kertaa. Todella hieno paikka. Akvaarioissa on jotain meditatiivista.

Lapset tänään taas muistelivat vasarahaita, ikiliikkujahaita ja muita akvaarion eläviä, siitä tuli mieleeni jakaa ilosanomaa eteenpäin täällä blogissa. 

Muistelen, että tämä oli aikoinaan n. puolitoistavuotiaille hieno elämys. Veljen perhe joilla on nyt reilu vuoden ikäinen muksu, oli tällä kertaa mukana ja he olivat samaa mieltä. Kohde on erityisen hyvä perhekohde juuri siksi, että siellä on ihan pienillekin katsottavaa ja ihmeteltävää ja rauhallinen meininki. Isommatkin viihtyivät todella hyvin. Voin suositella.

Tässä muutamia kuvia. (Valitettavasti räpsittynä 39euron "matkapokkarillamme" jonka valotusominaisuuksissa on paljon toivomisen varaa.) Olisin voinut jäädä ainakin tunniksi tuijottelemaan ja ihmettelemään meduusoja. Meduusat leijuivat sylinterin muotoisissa akvaarioissa joissa valon väri vaihtui.

Kevätkukkia

Ilmoitus vain, ensimmäinen krookus takapihan rinteessä on tuonut nuppunsa näkyviin. Nyt on siis ihan oikeasti kevät!

Kiinanruusu on myös villinä. Nuppuja oli ennen Tallinnanmatkaamme paljon, matkan aikana kukka pääsi kuivahtamaan perusteellisesti joten nähtäväksi jää aukeavatko nuput. Mutta muutama on jo auennut, tämä kuva siitä todisteena.

Myös tuulikaapissa kituen talvehtineet pelarhonit ovat rehevöityneet, yhdessä on nuppujakin :). Kevät, ihana kevät...

Terveisiä Tallinnasta!

Meillä on loma. Ihana yhdentoista päivän loma. Aah. Tätä on odotettu hartaasti.

Teimme perheen kanssa lomaturneen, kävimme Tuusulassa kyläilemässä yhden yön, Vantaalla nukuimme kaksi yötä mummolassa (tai siis toisen osittain valvoimme kun pojalla iski tietysti korvatulehdus) ja sitten suhahdimme lautalla ulkomaille. On se pääkaupunkiseutulaisilla luksusta kun kahden tunnin lauttamatkan päässä on ihana vanha kaupunki!

Lomailupäivinä tiistai-torstai oli oikein mukavat. Lautoilla ei ollut kohtuuttoman ahdasta ja Tallinna oli hyvin rauhallinen ja turisteja liikkui yllättävän vähän.

Miksi nykyään ei rakenneta näin kaunista? Näissä näkymissä sieluni lepää. Tallinna muuten on kaunistunut kymmenessä vuodessa valtavasti.

Sir Axelrod

 Poika bongasi kadulta Sir Axelrodin, se ikuistettiin matkamuistoksi.

Ikuistettu on myös suussasulava juustokakku. Tämän mies halusi minulle erityisesti tarjota, tätä ravintolaa etsittiin vain ja ainoastaan jotta minä pääsen nauttimaan taivaallista juustokakkua. Nam. Se olikin hyvää. Ei sitä ennen nauttimani kanikaan ollut yhtään hullumpaa. Ihana muuten tuo lusikkakin.

Loma oli kylpyläloma ja siis kylvimme. Lisäksi kävimme ratikka-ajelulla ja pääsin käymään Karnaluksissa (Siitä oma juttunsa myöhemmin jos saan kuvankäsittelyohjelmasta jotain tolkkua. Autojen rekkaritkin on sumentamatta näissä kuvissa koska en yksinkertaisesti osannut.)

Kävimme myös Nuku nukkemuseossa, se oli kiva paikka. Katseltavaa riitti ja nappeja sai painella. Saduista innostunut tyttönen oli varsinkin ihastunut tunnistamaan satuihin kuuluvia hahmoja. Kauhukabinetti ei ollut pojasta (isän sylissä) kuulemma yhtään pelottava. Sinne ei kuitenkaan uskaltauduttu enää toistamiseen ;).

Kuvat on otettu "matkapokkarillamme", jonka kuvanlaatu on mitä on. Varsinkin värisävyt vaihtelevat paljon kuvissa. Pahoitteluni.

Mukavaa lauantai iltaa!

Takatalvi

Kevät oli jo pitkällä, pihakiveysetkin olivat pääosin jo sulana kunnes iski takatalvi. Tällaista lumisadetta en muista sitten Pyrynpäivän vuonna 2006.

Viime viikko sujui lunta lapioidessa. Mies lähti sunnuntaina työmatkalle ja saman tien alkoi lumisade. Sunnuntaina tuprutteli hiljakseen, mutta vähitellen sade sankkeni.

Maanantaina näytti jo tältä. (Ennen sunnuntaita katoillakaan ei siis ollut enää lunta.)

Hyvä, että aamulla pääsin autolla pihasta lähtemään.

Maanantai, ilta

Onneksi varasin tytölle korvalääkärin tuohon lähimaastoon "aikuisten lääkärille", kauemmas ei olisi ollut mitään asiaa. Täällä oli liikenne täysin kaaoksessa ja moottoritiekin oli tuntikausia tukossa. Tein lumityöt illalla, lunta tuprutti kuitenkin edelleen sankasti.

Tiistai, aamu

 
Tiistaina sade oli lakannut, lunta oli yön aikana kuitenkin tullut vielä n. 10 cm lisää. Luvassa siis jälleen lumitöitä töiden jälkeen. Tiistai oli ihana aurinkoinen ja lämmin kevätpäivä -kunnes taas illalla alkoi sataa lunta. Keskiviikkona samoin. Ja torstaina. Tänäänkin on aurinko paistanut aamun, mutta taas alkoi lumisade. Mistä sitä lunta oikein riittää?

Ja kuinka ihmeessä siinä käy niin, että tällaiset pyryt osuvat aina niin, että mies on työmatkalla? Oli meinaan silloin Pyrynpäivänäkin...

Pääsiäistipuja

Kävimme eilen juhlan kunniaksi hakemassa Stockmannin herkusta karitsanpaistia. Vesi herahtelee kielelleni jo nyt ennen kuin paisti on laitettu... Ihana kokonainen lihamöhkäle jossa on kunnon mausteet. Ja koska itse emme ole erityisen taitavia maustajia, kaupansedän/ -tädin maustama. Aah. Tämä jos mikä on luksusta.

Samalla reissulla piipahdin lasiosastolla, ihan vaan katselemassa  mehukannuja. Taannoiset syntymäpäiväjuhlamme paljastivat keittiövarusteissamme mehukannunmentävän aukon. Se vanha Tupperwaren muovinen ei nostattanut juhlatunnelmaa kun muuten oli kattanut nätisti.

Tadaa:

Kannu on tyttären valitsema. Tämä oli hänestä se kaunein ja hän kauniisti maanitteli minut tämän ostamaan. Minä olin ajatellut jotain punaista tai vihreää, enemmän arkista ja järkevää. Kannun olisi tarkoitus olla käytössä päivittäin. Sitäpaitsi arkilautaseemme ovat Arabian Illusiaa, ne on hankittu vasta viime kesänä (ei meillä noita muita osia ole, lautasia ja muutama kulho).

Punainen Illusia, Arabia, kuva kaapattu www.arabia.fi

Ei siis yhtään samaa tyyliä. Mutta koska sisustaminen/kattaminen ei ole vakavaa, meillä on nyt Pip home-astioitakin. Ja kuinka ollakaan, "hyvin tärkeä" kriteeri kannulle oli, että sen pitää olla konepestävä (Tupperin kannu ei mahdu pesukoneeseen). Näitä kultareunaisia ei suositella konepestäväksi.

Kun kerran järkevästä linjasta oli livetty, sokerikko tuli mukaan ihan väkisin sen jälkeen kun siihen silmäni kerran sattuivat. Onneksi vanha sitruunan muotoinen sokerikkomme räsähti säpäleiksi vajaa kuukausi sitten, sentään jotain järkiperusteita löytyy tälle hankinnalle.

Pääsiäinen on ihanaa aikaa. Pitkä viikonloppu perheen kanssa. Suklaata, rairuohoa, iloisia virpomisvitsoja. Vähän ilmapallojakin lastenkutsujen jäljiltä.

Oikein hyvää pääsiäistä!