Tänään tehdään taas syntymäpäiväkakkua. Kevään kolmas linnakakku on tulossa. Taas gluteenittomana jotta kaikki vieraatkin saavat kakkua. Kaksi edellistä kakkua olivat vaniljakastiketäytteiset, nyt päivänsankari yllätti ja pyysi suklaa-banaanitäytettä. Jess! Hillottomien ja hedelmättömien kakkujen aika saattaa olla asteittain hiipumassa unholaan.
Minusta on tulossa ihan pro. Munat otin pöydälle lämpiämään jo aamulla. Lämpimät munat kuulemma vaahtoutuvat paremmin. Nyt kolmen lämpimistä munista leivotun kakun kokemuksella luulen, että väite on tosi.
Alku ei muuten ole ollut kovin lupaava. Ensin huomasin, että perunajauhot ovat loppu. Tehtiin sitten pelkistä gluteenittomista jauhoista. Uuni jota olin pitänyt lämpimänä jo kolmatta tuntia (omatunnon vain hiukan soimatessa) kun sopivaa leivontarakoa odottelin, olikin kylmä. Olen laittanut vain valon päälle. Taikina oli kuitenkin siinävaiheessa jo vuoassaan. Siivoillessani jälkiä huomasin, että 1/4 jauhoista on vielä astian pohjalla, en siis sitten laittanutkaan kaikkia. Huoh. Onneksi vielä huomenna ehdin tekemään uuden yrityksen jos tämä osoittautuu fiaskoksi. Hyvin tuo ainakin kohosi.
Tässä kuva ensimmäisestä linnakakusta. Toisesta unohdinkin ottaa kuvan.
Olen jälleen löytämässä jauhopeukalon itsestäni. Hoksasin, että tämäkin voi olla luovaa ja hauskaa puuhastelua. Tästäkin voi saada flowta!
Intoa ja kiinnostusta riittäisi, mutta aikaa ja rauhaa ei tunnu kovin helposti löytyvän. Ja sitten on vielä sekin ongelma, että kuka kaiken sen herkkumäärän syö jos päästän intoni valloilleen... Pitäisi ehkä opetella tekemään ihan pieniä kakkuja. Silloinhan kun olisi syöjiä, ei aika riitä siivoamiselta ja muilta järjestelyiltä leipomiseen...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti