I'm in love

Juuri kun luulin, että elämä on kurjaa, voimat on loppu ja kaikki on vain koleaa, tupsahti eteeni vapaailta. Mies vei lapset uimaan ja minä hyssyttelin itsekseni kotona. Tuumaillessani mitä tekisin, katosin hetkeksi blogimaahan ja tein ohimennen yhden villasukan kärkikavennukset. Päätin käydä suihkussa kaikessa rauhassa ja hemmottelin itseäni huolellisella rasvauksella, kokeilin tehotipat ja luksuspäivävoiteen (hullujen päivien kylkiäisiä ripsivärille) ja lakkasin kynnet. Ja elämä alkoi taas maistua elämältä, ruumis tuntua levänneeltä ja olo vähitellen raikkaalta.

Se, että perään tupsahti toinenkin vapaailta tuntuu luksukselta. Olin sopinut tänään tapaamisen klo 17.30 joten aikaa piti kuluttamalla kuluttaa työpäivän jälkeen. Tavoistani poiketen hengailin kaupasta toiseen kartoittaen kevään muotia ja vaatekauppojen tarjontaa. Onnistuin tietoisesti ponnistaen välttämään vakimarkettini. Jotain toimistokelpoista hellevaatetta pitäisi keksiä.  Viimekesäiset eivät tule kestämään enää toista kesää.

Yritin lamppukauppaan, joka oli jo kiinni. Eksyin viereiseen käytetyn tavaran liikkeeseen. Ja siinä se oli. Lamppu, jota olin etsinyt vaikken sitä tiennyt. Ihana, juuri oikean vihreä  ja vanha. Messinginvärisillä koristeilla. Jess.

Kyllä tämä sielukkuudessaan ikealampun peittoaa. Tuo nuppi kuvun huipulla on kuin piste i:n päällä.

Oikeastaan olin etsinyt pulleaa suurta lampunjalkaa, ehkä valkoista. Vaaleaa ainakin. Tämän löydön innoittamana laajennamme etsintöjä kohdistaen tarmoa myös käytetyn tavaran liikkeisiin... Se voi olla keräilijäluonteella varustetulle henkilölle vaarallista. Hmm...