Pientä pintaremonttia

Viime vuoden ponnistuksiin kuuluu keittiöremontti. Nyt pinnistän siitä jonkinlaisen raportin :).

Tätä remonttia voi kutsua pitkään ja hartaasti suunnitelluksi, sillä se on ollut ihan pian tekeillä muutostamme lähtien. Rahat ovat olleet koko ajan valmiina odottamassa. Ja muutostahan tulee tänä keväänä kuusi vuotta. Remonttiin suurin syy oli puutteellinen lämpöeristys jota ei voinut korjata purkamatta kaikkea. Koska kaikki kiinteä joka tapauksessa purettiin, oli tilaisuus mitä mainioin kalustuksen uudelleen järjestämiselle.

Mies ponnisti heinäkuun lopusta jouluun saakka remonttia, minä siivousta ja kodinhuoltoa maha pystyssä. Näin jälkeenpäin ajatellen kaikki meni yllättävän kivuttomasti. Tosin, ihan valmista ei ole vieläkään. Olemme edelleen "joulukunnossa", eli listoja ja täytteitä puuttuu sieltä täältä ja se ainoa  alakaappi vaihdetaan vielä vetolaatikoiksi kunhan ehdimme käymään Ikeassa. Silikonikin loppui kesken, joten muutama sauma pitäisi vielä vetäistä.

Tältä keittiö näytti heinäkuun lopussa:

Kuvassa on merbauparketti jo purettu. Puolipanelointi myös. Tykkäsin sinisestä väristä (mutta se pienensi voimakkaasti tilaa), sekä kauniisti kuluvista puuovista. Muu tässä keittiössä olikin sitten "tavallaan ihan ok". Kaikenlaisia tsi patenttiratkaisuja ja liian vähän pöytätilaa hellan vieressä... Kuvaajan selän takana olevalla seinällä ei ollut mitään kiintokalusteita.

Tältä meillä näytti keittiössä muutamaa viikkoa myöhemmin. Kaikki oli purettu pois hirsipintaan saakka ja maata myöten. Lähtötilannehan oli kylmä lattia ja lattian alla roikkuvat villat. Eristyksen korjaaminen alakautta ei ollut mahdollista olemattoman ryömintätilan vuoksi.

Tehdessään perusteellista työtä mies kaivoi lattian alta humuspitoista maa-ainesta pois. Lattian alle jätetyt lohkareet hän pieni kiviporalla ja kivikiiloilla siirreltävän kokoisiksi ja kaiken poistetun maa-aineksen tilalle laitettiin lekasoraa kapillaarikatkoksi. Uudet anturat valettiin lattian kannattajaksi ja siitä sitten lähdettiin rakentamaan uutta.

Muun muassa kaikki tämä kaivettiin pois vanhan lattian alta:

Väliaikainen keittiö perustettiin takkahuoneeseen (ruokapöytä ja tuolit jne.). Tiskausasema oli terassilla takkahuoneen ikkunan takana:

Kosteutta tai muuta arveluttavaa ei purkutöiden aikana löytynyt. Puretuista seinä- katto- ja lattiakerroksista tuli monen monta peräkärryllistä. Lattioita oli päällekäin ainakin viisi, seiniä seitsemän. Kattojakin oli kolmisen kappaletta päällekäin mikäli oikein muistan. Asbestiakaan ei onneksi lötynyt, vaikka siihenkin olimme henkisesti varautuneet.

Purettujen kerrosten myötä saimme lisätilaa joka suuntaan n. 10 cm vaikka keittiön seinät suoristettiin. Kaikki rakoset täytettiin huolellisesti ekovillalla.

Ekovilla on selluvillaa. Se on valmistettu vanhoista sanomalehdistä ja sen käsittely on aivan järkyttävän sotkuista. Bilteman vetiketjulliset muovit sulkivat pahimmat pölyt remontin puolelle, mutta siitä huolimatta sotku yritti levittäytyä ympäri asuntoa. Vaikken varsinaisesti remontoimiseen osallistunutkaan, heiluin imurinvarressa kyllä kiitettävästi ja tein siinä varmasti oman urakkani remontin osalta. Parhaimmillaan imuroin monta kertaa päivässä.

Lokakuun alussa kotiuduin sairaalasta vauvan kanssa ja silloin keittiössä näytti tältä:

Marraskuussa asennettiin jo kaapistoja:

Ikean kaapistot olivat mielestämme helpot kasata. Laatikoiden kasaamiseen pääsin minäkin mukaan. Ne ovat niin keveitä, ettei työ mielestäni ollut liian raskasta edes juuri synnyttäneelle. Tässä vaiheessa alkoi miehellä olla jo turnausväsymystä remontoimisen suhteen. Minulla imuroimisen suhteen. Fantasioin jo tiskaamisesta oikeassa tiskialtaassa juoksevan veden alla.

Keittiö viimein jouluna:

Julkaisukelpoisia kuvia kunnon kuvakulmista ei nyt löytynyt tämän enempää. Keittiössä on kahdella seinällä ikkunat, kahdella muulla seinällä ovi. Uudessa keittiössa kaapistoa on kolmella seinällä, tiskiallas jää kuvaajan selän taakse.


Olen tyytyvinen. Kaikki tavart eivät tosin vieläkään ole löytäneet paikkojaan...